Vol 2. Uuden vuoden 2022 myötä uudet kujeet myös pk-yritysten julkisiin tukiin: Case Ely

Vuosi 2022 tuo jälleen uusia tuulia pk-yritysten käytettävissä oleviin rahoitusinstrumentteihin. Muutoksia tuovat niin alkanut uusi rahoituskausi 2021-2027 kuin rahoittajien uudet rahoituslinjaukset. Minulta kysytäänkin jatkuvasti, mitä eri instrumentteja on tarjolla, mitkä ovat niiden saamisen kriteerit ja mihin niitä voisi käyttää.

Esittelen tässä kirjoituksessani yleisimmät pk- yritysten rahoitusinstrumentit ja niiden erityispiirteet kahdessa eri setissä eli aikaisemmin julkaistu Vol. 1 käsitteli Business Finlandin rahoitusinstrumentteja ja nyt käsillä olevassa Vol. 2 esittelen Ely:n kautta kanavoitavia instrumentteja sekä niitä koskevia, merkittäviäkin uudistuksia.

Ely-keskusten kautta kanavoitavien tukien osalta yksi suurimmista muutoksista on hanketukiportaalin vaihdos kevään aikana ja siirtyminen Eura2021 portaaliin. Samalla muuttuvat Yritysten kehittämisavustuksen kehittämis- ja investointitoimenpiteiden kulumallit. On kuitenkin pidettävä mielessä, että alueelliset Ely:t määrittävät jatkossakin alueelliset strategiansa, jotka tarkentavat minkälaisille yrityksille tukea myönnetään, mihin tarkoituksiin sekä minkälaisiin kustannuksiin. Kaikkia valtakunnallisia strategioita ei ole vielä julkaistu. Ely tukee myös muita yritysmuotoja kuin osakeyhtiötä, jos muut edellytykset täyttyvät. Muutoksena aikaisempaa tulee myös huomioida hakijayrityksen korostunut vastuu ja ymmärrys siitä, mitä rahoitusta on hakemassa ja miltä ’ohjelmalinjalta’. Jos jo alkumetreillä sattuu valitsemaan väärin, palautuu hakemus takaisin ja se on täytettävä uudelleen.

Erityisesti investointitukien osalta tukitasot vaihtelevat alueittain sekä yrityksen koosta riippuen 0 – 35% välillä. Investointitukiin tulee uutuutena nk. yleiskustannuslisä, joka on laskennallinen 1,5% kaikista investoinnin välittömistä kustannuksista. Investoinneilla tarkoitetaan sekä aineettomia että aineellisia investointeja. Aineellinen investointi on helppo ymmärtää, mutta aineettomalla tarkoitetaan esimerkiksi ohjelmistoja tai esimerkiksi alustamaisen ratkaisun tai palvelun kehittämistä, jonka päällä yrityksen asiakkaat tekevät omaa liiketoimintaansa.

Kehittämistukien osalta muutos on siirtyminen lähemmäksi Business Finlandin käyttämää kustannusmallia: jatkossa palkoista hyväksytään sivukulut kiinteän 26,44% vakiokululla, sekä sen lisäksi hyväksytään laskennallinen 7% yleiskustannuslisä kaikista välittömistä kustannuksista. Palkkojen osalta poistuu nk. tuntikirjanpitovelvoite tietyin edellytyksin. Tuki hyväksytyistä kustannuksista on edelleen 50% pääsääntöisesti jälkikäteen. Uutuutena on se, että kuluista voidaan tietyin edellytyksin hakea osa etukäteen maksatuksena. Maksatuksia voi toki hankkeen aikana olla useampia, kuten ennenkin. Tukia voidaan kohdistaa niin tuotekehitykseen, kuin sisäisten prosessien kehittämiseen ja kansainvälistymiseenkin. Hankkeeseen voidaan hyväksyä sekä palkkoja että ostopalveluja kunkin alueellisen Ely:n rahoitusstrategian mukaisesti.

Ja sitten sokerina pohjalla kiinnostava uusi modulaarinen Kertakorvaus-hanketyyppi, jonka tukiprosentti on 60% ja se voi muodostua sekä palkasta että ostopalvelusta.

Ideana on ollut tuottaa hankkeen tuloksien arviointiin perustuva instrumentti, jonka raportointiin ei kirjanpitäjää enää tarvita. Tuki maksetaan todennettuja tuotoksia vastaan (raportti, kuva tai muu luotettava selvitys). Instrumentti sisältää 4 moduulia, jotka ovat:

1. Uuden tuotteen tai palvelun toteutettavuuden selvitys (proto/demo);

2. Kansainvälistymisselvitys, ml. messut;

3. Merkittävän EU-rahoitushakemuksen valmistelu; ja

4. Uuden tuotteen tai palvelun pilotointi.

Kunkin moduulin maksimi kustannus on tämän hetkisen tiedon mukaan 20 000€, josta tuki 12 000€.

Maaseuturahaston tukia kanavoidaan edelleen sekä Leader-verkoston että Ely:jen kautta investointitukina sekä Yritysten Perustamistukina. Kullakin alueella ja alueellisella toimijalla on kuitenkin oma politiikkansa ja strategiansa niiden myöntämiseksi. On huomattava, että mahdollisesti myönnetty Starttiraha saattaa estää Perustamistuen myöntämisen.

Yhteistä kaikille tukimuodoille kaikkien rahoittajatahojen osalta on kuitenkin se, ettei yritys saa olla nk. vaikeuksissa oleva yritys ja että sillä pitää olla eväät kannattavaan liiketoimintaan. Yrityksellä pitää olla myös käsitys sen tavoitteista ja päämääristä, sekä konkreettinen hankesuunnitelma projektin läpi viemiseksi, joka tukee yrityksen strategiaa, joka sekin on siis pystyttävä määrittelemään. Lisäksi on aina pitkä lista erilaista muuta muistettavaa ja huomioitavaa.

Omana tapanani on yleensä toimia tarvelähtöisesti. Kuuntelen ja pyrin ymmärtämään asiakkaani tarpeet ja haaveet. Osana omia konsultaatiotoimeksiantojani suunnittelemme usein erilaisia asiakasyrityksen strategiaa tukevia toimenpiteitä, joista helposti muodostuu myös konkreettinen hankesuunnitelma. Usein myös joku tai jotkin yllä mainituista instrumenteista mahdollistavat ja helpottavat niiden konkreettista toteuttamista. Takanani on satoja erilaisia hankkeita ja yritystarinoita hyvin erilaisille yrityksille eri toimialoilta, joita olen saanut olla viemässä omalta osalta eteenpäin. Kehpa-konsultointiapu voikin toimia astinlautana yrityksenne kehittämiseen! Saa kysyä neuvoa ja vinkkejä!

Laita viestiä tai soita, jos rahoitus ja instrumentit kiinnostavat! Voit jakaa tämän myös muille, joita uskot tämän hyödyttävän.

Ja sitten lopuksi vielä se perävalotakuu: rahoitusinstrumenttien ehdot ja rahoitusmallit voivat ja muuttuvatkin ajoittain. Kannattaa olla tarkkana, mitkä kulloinkin voimassa olevat ehdot ovat, ennen kuin käärii hihat! Lisäksi on pidettävä mielessä nk. De minimis-sääntö: yritykselle voidaan myöntää 3 vuoden aikana enintään 200 000€ tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Nyt huomioidaan siis vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana myönnetyt tuet, joita tyypillisesti ovat Ely:n ja Business Finlandin myötämät tuet, sekä Finnveran takauksista ja työllistämistuista osa.. Myös nk. koronatuet pl. kustannustuet kuuluvat tähän joukkoon. Investointituet eivät yleensä vaikuta De minimikseen.

Jos olet kiinnostunut kirjoituksestani Business Finlandin rahoitusinstrumenteista, löydät ne aikaisemmasta postauksestani hashtageilla #inse #mistätietäävoikoyrityssaadatukea

Paula